Humanitäärinen apu

Humanitäärinen apu - näin se toimii

Humanitäärisen avun tarve on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Maailmaa ja erityisesti köyhiä maita ravistelevat ilmastonmuutos, eriarvoistuminen, sairaudet ja taudit sekä monet muut vakavat ongelmat. Monille kehitysmaiden lapsille koulunkäynti on harvinaista herkkua, josta vain yksi perheen lapsista pääsee hyötymään. Yleensä kouluun laitettava lapsi on poika. Sen sijaan tytöt jäävät kotiin tekemään kotitöitä tai menevät vaihtoehtoisesti jollekin toiselle tekemään töitä. Tällainen ei missään nimessä tue hyvää lapsuutta, eikä anna edellytyksiä pärjätä ja menestyä myöhemmin elämässä. Humanitäärinen apu tulee tarpeeseen, sillä lasten oikeudet tulee taata ja tulevaisuus turvata.

Ihmisoikeudet Suomessa toteutuvat yleisesti ottaen kohtalaisen hyvin. Sen sijaan kehitysmaissa tilanne on aivan päinvastainen. Humanitäärinen apu pyrkii puuttumaan tähän puoleen nostaen esille ihmisoikeuskysymyksiä köyhien maiden osalta.

humanitäärinen apu

Ihmisoikeudet Suomessa - toteutuvatko ne?

Monet ajattelevat, että Suomessa ihmisoikeudet toteutuvat erinomaisesti. Aivan näin asia ei kuitenkaan ole, sillä Suomessakin on paljon epäkohtia, joihin olisi hyvä puuttua. Täälläkin yhä useammat lapset ja lapsiperheet kärsivät köyhyydestä ja turvaverkon puutteesta.

Lasten oikeudet ovat olleet paljon esillä Suomessakin. Monien mielestä yhteiskunnan turvaverkko ei ole tarpeeksi hyvä kattamaan kuluja esimerkiksi vanhempien jäädessä yllättäen työttömiksi. Työttömyyspäivärahat eivät riitä elämiseen ja toimeentulotukea on hankala hakea. Sitä ei myöskään välttämättä myönnetä, jos perhe ei myy omaisuuttaan ensin. Tällaiset asiat ovat saaneet kritiikkiä.

Lasten oikeudet maailmalla

Lähes kaikki maailman maat ovat allekirjoittaneet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Suomi kuuluu tähän joukkoon. Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1990 ja se otettiin käyttöön vuotta myöhemmin. YK valvoo, että allekirjoittaneet maat noudattavat sopimusta, ja että lasten oikeudet toteutuvat sovitusti. Jos sopimusta ei noudateta, siitä joutuu vastaamaan YK:lle.

Lasten oikeudet eivät ole Suomessa läheskään niin huonolla tolalla kuin ne ovat monessa muussa maassa. Kehitysmaiden kohdalla lasten suurimpia ongelmia ovat pakkoavioliitot, koulujen käymättömyys, nuorten tyttöjen raskaudet ja ympärileikkaukset. Pakkoavioliitot johtavat aina muihin ongelmiin, kuten esimerkiksi raskauksiin. Jos pakkoavioliitot saataisiin pysäytettyä, olisi tytöillä paremmat mahdollisuudet päästä elämään lapsen elämää.

Koulunkäynti ei ole aina itsestään selvää

Meillä Suomessa koulujärjestelmä kuuluu maailman parhaimpiin. Esimerkiksi ilmaista koulutusta ja ilmaista kouluruokaa on kehuttu ympäri maailman. Täällä jokaisella lapsella on oikeus, mutta myös velvollisuus, käydä koulua. Pakollinen peruskoulu kestää yhdeksän vuotta ja sen jälkeen koulua voi jatkaa haluamansa verran. Koulunkäynti ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys kaikille. Monissa maissa lapset laitetaan koulun sijaan töihin. Unicef pyrkii auttamaan lapsia avustamalla esimerkiksi koulukirjojen muodossa.

humanitäärinen apu

Humanitäärinen apu pyrkii turvaamaan sen, että jokaisella lapsella olisi yhtäläiset oikeuden käydä koulua. Koulunkäynti ei saa olla ainoastaan rikkaiden ja teollisuusmaissa asuvien oikeus. Koulu kuuluu jokaiselle lapselle. Sen vuoksi humanitääristä apua tarjotaan, jotta kehitysmaille voidaan kertoa koulun ja oppimisen tärkeydestä. Köyhilläkin lapsilla on mahdollisuudet vaikka mihin, kunhan kouluttautumista vain tuetaan.

Lasten oikeudet ja siihen liittyvät lait kattavat lähes kaikki maailman maat. Ne antavat jokaiselle lapselle ihmisoikeudet ja turvaavat lapsen kasvun ja kehityksen. On äärimmäisen tärkeää turvata lapsillemme hyvät olosuhteet, sillä lapset ovat maapallomme tulevaisuus. Paras tapa, jolla voit vaikuttaa ja auttaa lasten oikeuksia toteutumaan, on joko rahallinen avustus tai vaikka hyväntekeväisyys lahja. Annetaan yhdessä lapsillemme hyvä tulevaisuus.